2. kokous

Tänään oli Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan toinen kokous. Neuvottelukunnan jäsenet ja puheenjohtajisto kokoustivat tällä kertaa ministeriön tiloissa Mariankadulla. Esityslistalta löytyivät jälleen ministeriön terveiset neuvottelukunnalle: ajankohtainen katsaus siihen, mitä Maa- ja metsätalousministeriössä on menossa lemmikkieläimiin liittyen. Tärkein ajankohtaisuus on tässäkin blogissa käsitelty eläinsuojelulain kokonaisuudistusprojekti. Tähän mennessä ministeriö on tehnyt ja teettänyt joukon selvityksiä ja kyselyitä. Neljään eri kohderyhmille osoitettuun kyselyyn on tullut yhteensä lähes 3000 vastausta! Kun tähän vielä lisätään raporttimuotoiset selvitykset (joista ensimmäiset ovat jo luettavissa ministeriön sivuilla), on varsinaiselle lain valmisteluryhmälle koottu valtaisa alkupaketti. Näin laajan tieto- mielipide- ja näkemyspaketin pohjalta lainvalmisteluryhmällä luulisi olevan hyvät lähtökohdat entistä selvästi paremman lain valmistelulle. Lainvalmisteluryhmä on määrä nimittää alkuvuoden aikana, minkä jälkeen varsinainen lain valmistelu voi alkaa. Kevään aikana myös suurelle yleisölle on määrä julkaista lisää materiaalia alkuvalmisteluista, mm. raportti eri kyselyiden tuloksista. Eläinsuojelulain lisäksi ministeriössä ajankohtainen aihe on EU:n eläinten hyvinvointistrategia vuosille 2012-2015, jonka suomalainen versio julkaistiin tammikuussa. Strategia keskittyy lähinnä tuotantoeläimiin, lemmikkien jäädessä lähinnä maininnaksi. Ministeriön terveisten jälkeen kuulimme neuvottelukunnan jäsenen, dosentti Laura Hännisen esityksen otsikolla ”Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi?” Tarkoituksena on, että neuvottelukunnan pöytäkirjat, kokouksissa nähdyt esitykset ja muu materiaali tulisi laajan yleisön saataville ministeriön nettisivujen kautta. Näin ollen toivon että myös Hännisen ehdottoman informatiivinen esitys ilmestyisi nettiin pian, eikä minun tarvitsisi sitä sen enempää koettaa referoida. Yhden asian esityksestä kuitenkin haluan poimia jo nyt esiin: vaikka suomenkielinen termi eläinten hyvinvointi sisältää alkuliitteen ”hyvin”, ei termi välttämättä tarkoita hyviä asioita: hyvinvointi kun voi olla positiivista tai negatiivista. Termi siis sisältää niin ”eläinten pahoinvoinnin”, ”eläinten hyvinvoinnin” ja kaiken siltä väliltä. Esityksen jälkeen pohdimme jälleen virallista eläinten hyvinvoinnin käsitettä. Edellisen kokouksen ja Hännisen esityksen jälkeen keskustelu löysi pian uransa, ja saimme määritettyä yhteisen mielipiteen siitä, kuinka eläinten hyvinvointi pitäisi määritellä. Sihteeri vielä hionee muodostettuja lauseita kristallisoidumpaan ulkoasuun, joten en tässä lähde toistamaan muodostettuja lauseita. Mutta ne toivottavasti löytyvät pöytäkirjasta, joka sekin toivottavasti pian julkaistaan ministeriön sivuilla. Myös esityslistan seuraava kohta oli jatkoa ensimmäisestä kokouksesta: neuvottelukunnassa esiin nostettavat asiat ja toimintamme tavoitteet kolmivuotiskaudelle. Kiinnostavien ja tärkeiden asioiden lista on pitkä, joten tämänkertainen lyhyt keskustelu ei vienyt meitä lopulliseen päätökseen. Jatkuu siis jälleen ensi kerralla! Lopuksi keskustelimme siitä mitä kaikkea neuvottelukunta tulee julkaisemaan ja näkymään julkisuudessa. Päädyimme siihen, että työn tuloksista tullaan julkaisemaan tietoja niin ministeriön sivuilla, kuin Eläinten hyvinvointikeskuksen blogin ja Facebook-seinän kautta. Ja tietenkin myös tämä blogi tarjoaa oman, vähemmän virallisen kurkistusaukkonsa neuvottelukunnan toimintaan. Kaiken kaikkiaan pidin kokousta onnistuneena ja hyvänä. Edellinen oli järjestäytymiskokous, mutta nyt pääsimme jo tehokkaammin oikean työn makuun. Ja itsellekin kokoustaminen oli helpompaa ja mukavampaa, koska kaikki ei enää ollut uutta ja ihmeellistä. Odotan jo innolla seuraavaa, maaliskuun lopulla pidettävää kokousta!